lauantai 6. tammikuuta 2018

Osinkovuosi 2017

Vuoden suurimmaksi osingonmaksajaksi nousi Nordea, jota seurasivat Fortum ja Nokian Renkaat. Viime vuoden suurin maksaja Telia vajosi Nokian Renkaiden tasolle. Myös etuoikeutettuihin osakkeisiin sijoittava ETF (PGF) oli jälleen yksi suurimmista osingonmaksajista. Kuten viime vuonna otaksuin, sen osingonmaksu on hiipumassa korkojen nousun myötä.

Osinkotulo kasvoi

Osinkotuloni kasvoi 5132 euroon eli reilulla 300 eurolla ja seitsemisen prosenttia viime vuoteen nähden. En yltänyt viime vuonna asettamaani 5500 euron tavoitteeseen. En ole järin tyytyväinen tulokseen, vaikka seitsemän prosentin palkankorotus on hyvä. 300 euron absoluuttinen korotus ei ole kuitenkaan kummoinen korvaus vuoden työstä.

Samalla kuitenkin tunnistan, että kasvun pienuuden syihin oli sijoitusstrategiani piirissä vaikea vaikuttaa: esimerkiksi valuuttakurssien kulkusuuntaa on hyvin vaikea ennakoida. Osinkotulon lisäksi, osakesalkusta lainatuille ja vaihtoehtoisiin kohteisiin sijoitetuille varoille, sain tuottoa noin 200 euroa vuoden 2017 aikana. Ynnäten tämän tuoton osinkotulon päälle, tulokseen voi olla jo tyytyväinen.

Tässä markkinatilantteessa on vaarallista lähteä hakemaan alkaneelle vuodelle raivoisaa kasvua. Pohjatyöt vuodelle 2018 on luonnollisesti tehty jo loppuvuoden aikana, jolloin tein runsaasti osakesijoituksia. Alkuvuoden aikana minun on oltava tarkkana mihin ja miten sijoitan uuden pääoman, salkussa olevan käteisen ja salkusta ulos vaihtoehtoisiin kohteisiin sijoitetun pääoman. Joka tapauksessa asetan itselleni puoliksi leikkimielisesti tavoitteeksi 6000 euron osinkotulot vuonna 2018. Se tarkoittaisi tasan 500 euroa kuukaudessa.

Osinkokertymä 2008-2017.

Mitä tapahtui osinkorintamalla?
  • Myin Fortumin osakkeet, mikä tekee noin 200 euron loven osinkotuloihini vuonna 2018 ellen osta koko positiota kevään aikana takaisin. 
  • Suomalaisista yhtiöistä sain suhteellisesti suurimman osinkotuoton suhteessa keskiostohintaani jälleen UPM-Kymmeneltä (10,4 %) ja NesteOililta (10,7 %). Tiedon osinkotuotto ylsi 9,2 prosenttiin.
  • Ostokseni Tukholman pörssissä kohottivat kruunumääräisen osinkopotin 560 eurosta 850 euroon vuoden 2017 lopun valuuttakurssein laskettuna. Uudet hankinnat laskivat kuitenkin suhteellista tuottoa prosenttiyksiköllä 5,1 %:sta 4,2 %:iin.
  • General Electric ilmoitti leikkaavansa osinkonsa puoleen. Kurssilaskun lisäksi tämä tulee vuonna 2018 heikentämään osinkotuloani noin 40 dollarilla. Myös Mattel leikkasi osinkoaan, mutta myin yhtiön osakkeet tappiolla verovähennyksiä varten.
  • Vaikka Telia leikkasi osinkoaan, osinkotuottoni ylsi yhä tyydyttävään 3,9 prosenttiin.
  • Suomalaisista yhtiöistä saamani osinkotulo pieneni Keskon, Nokian ja Rapalan positioiden kohdalla.
  • Vaikka muutaman ETF:n osingonmaksu jäi edellisvuotta pienemmäksi, suurin osa amerikkalaisista yhtiöistä jatkoivat osinkokorotusten sarjaa. Myös monet suomalaiset ja ruotsalaiset yhtiöt korottivat osingonmaksuaan. 
  • Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2010 amerikkalaisten osakkeiden osinkokertymä  jäi dollarimääräisesti alle viime vuoden. Suhteellinen osinkotuotto kasvoi, koska dollarimääräiset sijoitukset olivat pienemmät kuin edellisvuonna. Euromääräiseksi käännettynä jenkkisosingot olivat kuusikymppiä pienemmät kuin vuonna 2016.
  • Netto-osinkotuotto sijoitetulle pääomalle (=osakkeisiin sijoitettu rahamäärä) asettui 4,02 % prosenttiin. Euromääräisten sijoitusten osinkotuotto oli 4,35 %, dollarimääräisten 3,41 % ja kruunumääräisten 4,6%. Edellisvuonna osinkotuotto ylsi 4,15 prosenttiin.
Edellisvuonna listasin haasteeksi sopivien sijoituskohteiden löytämisen. Tämä haaste varmastikin osaltaan selittää osinkotulojen vaatimatonta absoluuttista kasvua suhteessa edellisvuosiin. Muita syitä käsittelin tarkemmin aiemmassa kirjoituksessa: valuuttakurssimuutokset heikensivät euromääräistä osinkotuloa ja salkusta vaihtoehtoisiin kohteisiin sijoitetut varat eivät tuottaneet osinkotuloja. Yksikään yhtiö ei myöskään maksanut merkittäviä lisäosinkoja.

Ruotsin kruunun heikkouden vuoksi jatkanen ruotsalaisten yhtiöiden ostamista suhteessa voimakkaammin kuin amerikkalaisia tai euroalueen yhtiöitä. Tukholman pörssistä voi vielä löytyäkin mahdollisia sijoituskohteita. Saatan myös sijoittaa lisää varoja Titaniumiin, Fortumiin ja ehkäpä Oriolaan, joka on kokenut kovia. Amerikkalaisiin osakkeisiin todennäköisesti sijoitan uudelleen vain saamani osingot.

***
Lue Osinkosijoittamisen perusteet -esitys ja rakenna omat lisäansiot.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti